Sysmän kunnassa on tarjouskilpailuissa käytössä hiilijalanjäljen pisteytys. Perusideana ihan hyvä, sillä parannetaan paikallisten yritysten mahdollisuuksia voittaa tarjouskilpailuja.
Laskentamallissa on taasen melkoinen valuvika, mikä ilmeni esimerkiksi talvikunnossapidon kilpailutuksessa. Hiilijalanjälki lasketaan toimipisteeltä kunnanvirastolle. Laskentakaava on seuraava:
Jos tarjouspyynnössä hiilijalanjäljen osuus on vaikka 20 prosenttia, niin lähimpänä sijaitseva toimipaikka saa 20 pistettä ja muut saavat pisteitä suhteessa tähän lähimmän matkaan ja matkaan omasta toimipisteestään.
Esimerkkinä olkoon vaikka seuraava:
- Tarjouspyynnössä hiilijalanjäljen osuus on 20% ja hinta 80%.
- Yrityksen A toimipiste sijaitsee 1 km päässä kunnanvirastolta ja yrityksen B 5 km päässä, niin yritys A saa lähimpänä 20 pistettä ja yritys B 4 pistettä (1/5 * 20).
- Jos yritys A tarjoaa hintaa 40 000 euroa, niin yrityksen B on tarjottava 32000 euroa (32000/40000*80) päästäkseen tarjouskilpailussa tasoihin. Siis tuo neljän kilometrin ero kustantaa 8000 euroa.
Talvikunnossapidon tarjouskilpailussa kävi seuraavasti:
- Hinnan painoarvo oli 70%, hiilijalanjäljen 20% ja referenssien 10%.
- Kumpikaan yritys ei saanut jostain kumman syystä referenssipisteitä ollenkaan (tästä tulee oma artikkelinsa myöhemmin, ainakin toinen yritys oli ilmoittanut referenssit).
- Yrityksen A tarjous oli 118357€ ja matka 2 km. Yrityksen B tarjous oli 89480€ ja matka 26 kilometriä. Pisteytys meni seuraavasti:
- Yritys A
- Hintapisteet 89480/118357*70 = 52,92 pistettä
- Hiilijalanjälki 20 pistettä
- Referenssit 0 pistettä
- Yhteensä 72,92 pistettä
- Yritys B
- Hintapisteet 70 pistettä
- Hiilijalanjälki 2/26*20 = 1,54 pistettä
- Referenssit 0 pistettä
- Yhteensä 71,54 pistettä
- Eli kunta maksaa hiilijalanjälkipisteiden ansiosta 28877€ enemmän vuodessa kuin halvempi tarjous oli. Ja kun sopimus on mallia 2 vuotta + 2 optiovuotta, niin 4 vuodessa maksetaan 115408€ enemmän.
- Lisäksi tässä talvikunnossapidon hiilijalanjälkilaskelmassa olisi realistisempaa laskea hiilijalanjälki aurauskaluston säilytyspaikasta kuin toimipisteeltä (ovat nimittäin aika tavalla samassa matkassa).
Ratkaisuehdotus
Laskentaa voitaisiin muuttaa niin että Sysmäläiset yrittäjät olisivat samalla viivalla. Esimerkiksi niin että hiilijalanjäljen laskentaperusteena käytettäisiin matkaa toimipisteen kunnan kuntakeskuksesta. Jos toimipiste on Sysmän kunnassa, niin matka olisi 1, jos Hartolassa, niin matka olisi sen 20 km, Heinolassa 50 ja niin edelleen. Tämähän ei vaatisi kuin valtuuston päätöksen muuttaa hankintaohjetta, missä tällä hetkellä lukee useassa kohdin: ”Hiilijalanjälki lasketaan tuotteen tai palvelun toimitusmatkan pituudesta toimittajan toimipisteestä hankintayksikön toimipisteeseen.”
Näin mietiskeli Elomaa