JOHDANTO
Sysmässä on jo muutaman vaalikauden ajan kunnallinen päätöksenteko ajautunut entisestä yhteistyöhön perustuvasta päätöksentekotavasta puoluesidonnaiseen ja sitä kautta riitaisaan sekä hedelmättömään päätöksentekotapaan. Tämä omaksuttu tapa hoitaa yhteisiä asioita ei ole näyttäytynyt/osoittautunut aina kunnan ja kuntalaisen etua tai parasta ajavaksi poliittiseksi toiminnaksi.
Tehtyjä päätöksiä on arvosteltu niihin liittyvien taloudellisten velvoitteiden, lyhytnäköisyyden, valmistelutapojen ja jopa taustojen epämääräisyyden suhteen. Sysmäläinen päätöksentekotapa ja -kulttuuri on ajautunut muutamassa vaalikaudessa huomion kohteeksi Sysmän ulkopuolellakin esimerkkinä sekavasta kunnallispoliittisesta päätöksenteosta.
Sysmässä on siirrytty päätösenteossa valiokuntamalliin. Mallin piti laajentaa päätettävien asioiden valmistelu- ja esittelytapoja, ajatuksissa oli jopa valiokunnan osallistuminen asioiden valmisteluun. Samoin mallin piti mahdollistaa parempi yhteys kuntalaisen ja kuntapäättäjien välillä. Näitä tavoitteita ei kaikin osin ole saavutettu, vaan itse asiassa näyttää vahvasti siltä, että päätöksien valmistelu, esittely ja itse päättäminen keskittyi entistäkin suppeammalle piirille kuntapäättäjiä.
Kaiken lisäksi näyttää vakavasti siltä, että sysmäläiseen päätöksentekoon olisi alkanut pesiytyä lakien, asetusten, tavoitteiden ja perinteisen demokraattisen käytännön suhteen moitittavia toimintatapoja. Esiin nousi termi ”jouheva” päätöksentekotapa, millä tavalla ilmeisesti tarkoitetaan poliittista ryhmäkuntalaisuutta tai jopa henkilökohtaisen edun tavoittelua. Tämä ”jouheva” päätöksentekotapa liittyy läheisesti juuri paraikaa julkisuudessa pohdittuun rakenteelliseen korruptioon. Suomalaiseen kuntapolitiikkaan liittyvä rakenteellinen korruptio on koettu yleisesti todelliseksi vaaraksi.
Viime vaalien aikaan alkoi näyttää siltä, että valitulla poliittisella päätöksentekotavalla ajaudutaan vakaviin ongelmiin ellei suorastaan laittomuuksien hyväksymiseen normaalina tapana kunnallisessa päätöksenteossa. Samoin näytti siltä, että päätöksentekijäjoukon supistuessa, alkoivat itse päätökset erkaantua kunnan ja kuntalaisen parasta ajatellen väärään suuntaan. Kokonaisuuksien hallinta päätöksenteossa alkoi rappeutua ja sitä koetettiin peitellä nopeilla, usein irrallisilla ja jopa perustelemattomilla toimenpiteillä. Tämäntyyppisestä toiminnasta selvimmät merkit liittyivät koulutuspolitiikkaan ja tekniseen toimeen.
SITOUTUMATTOMIEN PERUSTEET
Joukko kuntalaisia havaitsi ennen viime kuntavaaleja Johdannossa mainittuja ongelmia Sysmän kunnan yhteisten asioiden hoitamisessa. Tämä joukko kokoontui ja päätti koettaa vaikuttaa tervehdyttävästi sysmäläiseen kuntapolitiikkaan. Joukko oli taustoiltaan hyvin erilainen ja siksi ei ollut mahdollista muodostaa kattavaa ideologista taustaa ryhmän toiminnalle. Tämä seikka johti siihen, että päätettiin muodostaa poliittisesti ja ideologisesti sitoutumaton ryhmä. Yksi syy ryhmän perustamiseen oli vaalitekninen, jokainen ryhmän jäsen yksinään ei olisi todennäköisesti tullut vaaleissa valituksi, mutta ryhmässä oli valituksi tulemisen mahdollisuus suurempi. Vaaleissa 2017 kaksi sitoutumatonta valittiin Sysmän kunnan valtuustoon. Toinen valtuuston jäsen on lisäksi toiminut vaalikauden ajan kunnanhallituksessa ja toinen Hyvinvointivaliokunnassa.
Sysmän Sitoutumattomat otti yhteyttä Suomen Sitoutumattomiin ja ryhmä muun muassa yhden paikan Suomen Sitoutumattomien hallituksessa. Valtakunnallisesti sitoutumattomuus kohensi kannatustaan viime vaaleissa rajusti. Tulevissa vaaleissa on sitoutumattomien suosio edelleen noussut ainakin ehdokasmäärien kasvuna laskettuna.
Vaikka Sysmän Sitoutumattomat ei järjesty poliittisen ideologian mukaisesti, on ryhmällä kuitenkin yhteisiä periaatteita ja tavoitteita. Mutta esimerkiksi yhteistä äänestystapaa eli puoluesidonnaista äänestystä ei Sitoutumattomilla ole.
Seuraavia alla olevia periaatteita päätti Sysmän Sitoutumattomat alkaa edistää sysmäläisessä päätöksenteossa:
LAKIEN NOUDATTAMINEN
Sitoutumattomat kokivat lakien mukaisen päätösprosessin tärkeäksi osaksi kunnan päätöstyössä ja erityisesti kuntalaisen oikeusturvan puolustamisessa. Tärkeimmäksi toimintamuodoksi tuli vaatia tarkkaa lain, asetusten ja hyväksyttyjen demokraattisten päätöksentekotapojen noudattamista. Ohjenuoraksi valikoitui Jukka Elomaan SOME kommentti:
”En katso olevani siinä etuoikeutetussa asemassa, että voisin päättää milloin lakeja noudatetaan milloin ei.”
Jo kahden vaalikauden ajan on ollut Sysmän kunnallisessa päätöstyössä ollut pyrkimystä ohittaa lakien ja hyvien tapojen mukaisia käytäntöjä. Jopa valtuustossa on tehty moitittavia päätöksiä, joita on jouduttu jälkeenpäin Sitoutumattomien huomautettua asiasta korjaamaan. On käynyt niinkin, että valtuuston istunnossa on esitetty moitittava päätösehdotus ja se on mennyt niin sanotusti läpi huolimatta Sitoutumattomien huomautuksesta tilanteessa; valtuuston elokuinen istunto on tästä yksi esimerkki. Jälkeenpäin on valtuusto joutunut päätöksiään korjaamaan. Valiokunta- ja hallitustyöskentelyssä on useaan otteeseen törmätty samaan ongelmaryppääseen.
Vaatii tilannetajua, osaamista, kykyä, rohkeutta ja tahtoa puuttua näihin, ainakin näennäisesti yleisesti hyväksyttyihin, vääriin tai moitittaviin työskentelytapoihin. Usein jälkeenpäin ”jouhevan” -päätöksenteon kannattajat, pääosin, ottavat vahvasti kriittistä kantaa Sitoutumattomien tämän periaatteen mukaiseen työhön.
Käsittääksemme olemme kyenneet tämän asian suhteen tekemään hyvää työtä koko vaalikauden ajan lupaustemme mukaan.
PÄÄTÖKSENTEON AVOIMUUS
Päätöksenteon avoimuuteen liittyy läheisesti rehellisyys. Sitoutumattomat tulkitsee avoimuuden keinoksi ehkäistä mahdollista epärehellistä, rakenteelliseen korruptioon viittaavaa päätöksentekoa. Kun kuntalaisella on mahdollisuus tarkastaa päätöksenteon perusteita ja viitteitä, on päättäjällä pienempi tila (vaikeampaa) tehdä laittomia, moitittavia tai epäoikeudenmukaisia päätöksiä. Avoimessa päätöksenteossa on päätöksentekijän perusteet oltava aidot, vakaat, oikeat ja lakien mukaiset. Avoin päätöksentekotapa takaa kaikille kuntalaisille laillisuuden suojan ja jopa oikeudenmukaisuutta.
Päätöksentekoon liittyvien asiakirjojen, päätösten liitteiden, selvitysten, oheismateriaalien ynnä vastaavien julkisuudessa on Sysmässä ollut ongelmia ellei suorastaan moittavaa tapaa. Useiden ryhmien, toimikuntien ja kokoontumisien pöytäkirjat ovat olleet julkisuudelta piilossa vaikka niiden sisältö olisi päätöksenteon seuraamisessa ensiarvoisen tärkeää ja lakien mukaan mahdollista. Kuntalaisilla on oikeus seurata itseään ja kuntaa koskevaa päätösentekoa merkittävien (relevanttien) asiakirjojen pohjalta ja perusteella.
Sitoutumattomat on vaatinut tässä asiassa koko vaalikauden ajan parannuksia. Jotain on saatu aikaan. Työtä on kuitenkin vielä paljon jäljellä.
Sitoumattomat teki valtuustoaloitteen valtuuston istuntojen suorasta videoinnista Youtubekanavalle. Vastustuksesta huolimatta aloite meni läpi ja nykyään paikallinen nuori yrittäjä kuvaa kaikki Sysmän valtuuston istunnot suorina lähetyksinä.
Hyvinvointivaliokunnan erään hyvin ikävän työturvallisuuteen liittyvän asian käsittely sai aikaan ehdotuksen Hyvinvointivaliokunnan kokousten äänittämisestä. Nykyään kokoukset äänitetään ja äänityksiä säilytetään kokouksen päätösten laillistamiseen saakka. Pöytäkirjan tultua lainvoimaiseksi äänitteet hävitetään.
Tämän päätöksenteon avoimuus periaatteen ajamisessa on Sysmän Sitoutumattomat toteuttanut ennen vaaleja antamiaan lupauksia. Mikäli ryhmä saa ensi vaaleissa kannatusta riittävästi, jatkaa se samalla periaatteella tämän osa-alueen kohdalla. Tässä kohden riittää työsarkaa. Tässä ongelmakimpussa ratkaisevien muutosten aikaan saaminen yhden vaalikauden aikana ollut liian haastavaa.
YHTEISTYÖ
Kuten johdannossa mainittiin EI sysmäläisessä kuntapolitiikassa ole pariin vaalikauteen kyetty oikeanlaiseen poliittiseen yhteistyöhön. Osin tämä ikävä tilanne johtuu kuntaan pesiytyneestä kokonaisuuksien hallitsemattomuudesta, mikä vaatii ajoittain nopeita, jopa hektisiä, päätöksiä arjen toimien pyörittämiseen. Sitoutumattomien tulkinnan mukaan tämäntyyppinen päätösprosessi johtaa aina syveneviin ongelmiin, ja tästä kehityskulusta alkaa olla jo esimerkkejä.
Käytännön päätöstyössä yhteistyön ongelma tulee esiin kokousmateriaalien myöhäisenä tulona päättäjille, merkittävienkin päätösten yllättävänä tulona päätettäväksi, puutteellisina esittelyinä ja valmisteluina. Nämä piirteet estävät tai hidastavat huomattavasti ryhmien mahdollisuuksia hedelmälliseen yhteistyöhön. Kehittymätön työryhmätyöskentely on myös osasyy huonoon tai ongelmalliseen päätöstyöhön.
Yhteistyön puute on johtanut yksilökeskeiseen riitapolitiikkaan, missä milloin ketäkin, milloin mistäkin syystä aletaan ottaa silmätikuksi. Tämä lienee nyt tyypillistä sysmäläistä politiikkaa ja seuraavat huhtikuun vaalit ovat tämän asian ratkaisemisessa merkittävät.
Kunnanhallituksessa, mistä on muotoutunut merkittävin kunnallinen päätöksentekijä, ei edes Sitoutumattomien yksi edustaja yksinään voi saada aikaiseksi ilman yhteistyötä oikeastaan mitään. Näin hallitustyöskentelyssä, jos siis aikoo ajaa kuntalaisten ja kunnan etua, on tehtävä yhteistyötä, joskus ehkä yhteistyökumppania arvostellenkin. Yhdessä vaalikaudessa vallitsevan ilmapiirin muokkaaminen ryhmien väliseen yhteistyöhön perustuvaksi hallitustyöskentelyksi ei kuitenkaan ole mahdollista, vaikka työtä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi Sitoutumattomat on tehnyt.
Hyvinvointivaliokunnassa oli erilaisia käsityksiä valiokunnan työstä, työn olemuksesta ja sisällöistä. Näiden erilaisten käsitysten vuoksi ryhmien välisen yhteistyön mahdollisuudet valiokunnan työskentelyssä kaventuivat. Alun perin valiokuntamallia markkinoitiin nimenomaan laajentuneella yhteistyö -ajatuksella. Todellisuus oli kuitenkin kaventunut näkökulma. Tässä kohden Sitoutumattomien mahdollisuudet vaikuttaa yhteistyöhön ovat olleet hyvin rajalliset. Sitoutumattomat koki ristiriitaa valiokunnan käytännössä toteutuneen työn ja aikanaan valiokuntamallin markkinoinnissa käytettyjen tavoitteiden välillä. Tähän ristiriitaan ei Sitoutumattomien yrityksistä huolimatta kyennyt paljoakaan vaikuttamaan.
Sitoutumattomien ryhmästä valittiin Sysmän kunnan edustaja Tuustaipaleen kuntayhtymän valtuustoon. Kuntayhtymä on alunperin perustettu riippuvuussairauksien hoitamiseen. Vähentyneen kysynnän takia kuntayhtymää ollaan purkamassa. Yhteistyö kuntayhtymän johdon ja muiden kuntien ( noin 35 kuntaa) edustajien kanssa on sujunut hyvin. Kuntayhtymässä työskentely on avannut uuden näkökulman tuleviin maakunta ja SOTE ratkaisuihin.
Maakunta ja SOTE ratkaisuja on pohdittu myös yhteistyössä Suomen Sitoutumattomien kanssa. Suomen Sitoutumattomissa on vankkaa tietoa, taitoa ja kokemusta kunnallisessa päätöksenteossa.
Sitoutumattomista on valittu edustaja myös edustamaan Sysmän kuntaa Itä Hämeen opiston johtokunnassa. Itä Hämeen opiston kautta on avautunut näkökulma yhteistyön syventämiseen koululaitoksen seudulliseen ratkaisuun ja asiasta on neuvotteluja käynnissä. Sitoutumattomat on tässä asiassa ollut kiinteästi mukana.
Teknisen puolen yhteistyön luomisessa naapurikuntien kanssa ovat Sitoutumattomat olleet mukana.
Tällä yhteistyön alueella olemme yrityksistä huolimatta saaneet liian vähän aikaan. Ihan kaikkea epäonnistumista ei voi sälyttää pelkästään Sitoutumattomien kontolle; syytä on sysissä kuin sepisssäkin.
Myös julkisessa tiedottamisessa emme ole onnistuneet parhaalla mahdollisella tavalla. Usein on käynyt niin, että julkisuudessa on tekemämme työ nähty oudossa valossa ja tämä, meidän käsitystemme mukaan, outous on jäänyt elämään. Osin tässä on myös kyse siitä, ettemme ole ideologisesti yhtenäisiä (tai edes puoluesidonnaisia), jolloin yhteistä tai edes yhtenäistä tiedotustapaa on vaikea rakentaa. Toisaalta koemme ryhmän sisällä tämän asiantilan myös mahdollisuudeksi ja voimavaraksi.
TULEVAISUUS
Käsityksemme mukaan olemme toimineet vaalilupaustemme suuntaan kahdella valtuutetulla 21 valtuutetun joukossa. Näin pienellä ryhmällä ei ole mahdollisuuksia saada aikaan yhden vaalikauden aikana suuria muutoksia. Demokratia on hidas tapa vaikuttaa.
Sysmän Sitoutumattomat aikovat osallistua huhtikuussa 2021 järjestettäviin kunnallisvaaleihin. Jonkin verran olemme saaneet ehdokkaita, varmuus osallistumisesta on.
Sysmän Sitoutumattomat jatkaa työtä laillisuuden, avoimuuden ja yhteistyön suuntiin.